tiistai 14. heinäkuuta 2009

May This Trip Be Sung to the Ages!




No niin, nyt on sitten viikko matkustamista takana. Kantrimusiikki pauhaa ja maisema vaihtuu, saavumme piakkoin Kansas Cityyn, jossa vietämme yön ja mahdollisesti vaihdamme auton, koska cruise control ei toimi tässä muuten aivan loistavassa biilissä. Vähän haikea fiilis tulee, jos joudumme tästä luopumaan, onhan tämä Chrysler ollut uskollinen matkakumppanimme jo yli 2000 mailin verran.

Kantri on tosiaan yksi aivan mahtava asia, jonka tältä reissulta tulee muistumaan pitkään. Radiossamme ei juuri muu musiikki soi. Biisien tai artistien nimistä ei kummallakaan ole juuri koskaan mitään hajua, mitä nyt Johnny Cashin tunnistaa. Mutta musiikki on aivan loistavaa ajomusiikkia tänne Amerikkaan, eikä se nyt mikään häpeä tällaista olisi kuunnella muutenkaan. ”Where I come from”, ”God is great, beer is good, and the people are crazy” ja ”Small town USA” ovat fraaseja, joita tällä reissulla on tullut kuultua. Mutkatonta ja lupsakkaa perusjenkkimeininkiä. Itse ainakin voin sanoa jopa ”löytäneeni” kantrimusiikin kunnolla vasta täällä.



Oli miten oli, tänään olemme taittaneet ihan hyvän määrän maileja taas, tosin keskinopeus on ollut hieman esimerkiksi eilistä pienempi, sillä poikkesimme reitiltä Illinoisin puolelle Great River Roadille Mississippin varrelle, ja tällä kertaa maisemat todella olivat kiertelyn arvoiset. Ja kyllä sielläkin sellaista 60mph vauhtia sai painella, eli ei se nyt miksikään mateluksi mennyt. Tie johti St. Louisiin, ja päätimme tehdä pikaisen pysähdyksen kaupungin keskustassa ihailemassa Gateway Archia, joka sattuu olemaan Eero Saarisen suunnittelema kaupungin oma Eiffel-tornin vastine (ei siis kuitenkaan ulkonäöltään muistuta Eiffel-tornia!). Tällä kertaa vältyimme keskusta-ajeluillemme tyypilliseltä sekoilulta, ja löysimme tiemme monumentille toilailuitta. Itse kaari oli erittäin vaikuttava näky jo kaukaa, ja läheltä nähtynä vieläkin vaikuttavampi. Monumentin viereen parkkeeraaminenkaan ei ollut kallista; vaivaiset neljä taalaa, joka on täkäläisellä hintatasolla aika vähän käytännössä keskustaparkkeeraamisesta. St. Louisista matka jatkui suoraan Kansas Cityyn I-70:tä pitkin.

Myös ruoka on eittämättä ollut yksi mieleenpainuva asia tällä reissulla; ruokailut ovat olleet erittäin positiivisia kokemuksia lähes poikkeuksetta. Kokeilemistamme paikoista ainoa heikompi paikka on ollut mitäänsanomaton pikaruokaketju Roy Rogers. Huippukohtia listallamme sen sijaan riittää. Heti ensimmäisenä iltana kokeilemamme bbq mesta Brooklynissa oli aivan mahtava, kuola valuu kun vain ajatteleekin niitä grillimättöjä. Tähän mennessä molempien listan huipulle nousevat kuitenkin New Orleansissa nautitut po' boy -leivät; Miika otti omansa kissakalatäytteellä ja itse valitsin perinteisemmän kanan, kun en viitsinyt samaa ottaa. Toinen ruokailu, joka nousee molemmilla aivan kirkkaimpaan kärkeen on eilisiltana Batesvillessä, Mississippissä Coleman's bar-b-q:ssa nautitut Jumbo BBQ sandwichit, joissa oli täytteenä taas ikisuosikki riiputettua possua aivan loistavan louisiana-tyylisen bbq-kastikkeen ja muun sössön kera. Täkäläiset eivät muuten survo burgereita ja sandwichejä täyteen jotain kuramajoneeseja ja -kastikkeita, vaan niitä käytetään erittäin hillitysti. On kuitenkin tullut syötyä todella monia erilaisia ruokia, hampurilaisista ja hodareista erilaisten sandwichien kautta perinteiseen amerikkalaiseen kotiruokaan, friteerattuun kanaan ja cajun-keittiöön asti. Ja lista sen kuin jatkaa kasvamistaan.

Ruokailujen kunniamainninnat menköön vielä Miikan osalta New Orleansissa syödylle jambalayalle (itse otin gumboa, joka myös toimi erittäin hyvin), ja omalta osaltani ihan näihin perinteisiin supermarkettien valmisleipiin, jotka ovat aivan järkyttävän hyviä, isoja, täyttäviä sekä erinomaisia vastineita rahalle, pääosin ainakin. Tästä on hyvä jatkaa.


Eng.


A week of driving behind us, the road ahead is still long and winding. It's hard to imagine we still have the majority of our trip ahead of us; we've been through so much by now and it's hard to describe how much fun all this has been. This trip really is shaping up to be one for the ages. Country music blasting from the radio, we're currently arriving in Kansas City, Missouri. We're gonna be spending the night there and possibly also switching our current cur into a new one as cruise control isn't working for some reason. It'll be a sentimental moment to part ways with the Chrysler as it has been serving us loyally for the past 2,500 miles.

Country really is perhaps one of the most essential things on this journey, at least while on the road. It's the only type of music we've been listening to with no change of preferences in sight. It's the perfect type of music for driving across America, but I wouldn't mind listening to it home either. I kinda like the simple, no fuss now worries attitude that seems to be typical for the genre. We usually don't even recognize the artists apart from Johnny Cash but that's all right, it doesn't harm the music. Small town USA, for example, is a phrase that's sure become familiar while on the road.

Another piece of greatness that we'll surely remember for a long time to come is food. Sure, I remember from my days in Cali that the food in America is in general very much to my liking: fairly simple but well done, and with great passion. You don't need fancy ingredients if you just pay attention to the ones you're using. We've had so many incredible dining and lunching experiences so far that it's just unbelievable, especially for the amount of money we've spent for them. Roy Rogers is pretty much the only place we wouldn't reconmment.

On the very top of our lists are the Po' Boys we had in Gumbo Shop in New Orleans. Miika took his with catfish and I had mine with chicken, and both were just mouthwateringly good. Another experience that gets close is Coleman's bar-b-q in Batesville, Mississippi, in which we had Jumbo BBQ sandwiches. Filled with my sureshot favorite pulled pork and some louisiana style bbq sauce among other stuff, it was an experience of heavenly proportions. Had to try their normal burgers too, which beat every single burger I've had in Finland. Honorary mentions go to jambalaya in NO (Miika) and the regular filled sandwiches you get from supermarkets (Jugi); those are just incredible value for your money, taste excellent, and really fill your stomach! But, as I've mentioned above, we're still not even half way through; there's plenty of delicacies to try. And chicks don't worry, we won't be getting too fat; we've taken several jogs so far already and will continue to do so ;)

1 kommentti: